Nimittäin Joulu ja vuosi 2014.
Rintelän ensimmäisestä joulusta talon kokonaisvaltaisen remontin valmistumisen jälkeen
jäi ikuiset muistot.
Ei riittänyt, että koko vuosi on ollut yhtä nuhaa, huonoja öitä ja korvatulehduksia.
Ehei... kaikki piti ehtiä kokemaan vielä kerran vuonna 2014 ja ihan rankan kaavan kautta.
Jouluvalmistelut sujuivat kivasti;
vähän uusia koristeita, joululahjojen hankintaa ja työkavereille joulupussukat..
Jouluaaton aamuna kävin töissä ja tunnelma oli mukava.
Ehdimpä vielä aattona kipaista kaupasta meidän kotikuuseen jouluvalot ja lisää kynttilöitä..
samaan aikaan Mummo-Ruusa oli saapunut meille ja Pikku-Ruusa haki isänsä kanssa kuusen metsästä.
Töistä päästyäni koristeltiin kotona kuusi ja tonttuiltiin.
Pikku-Ruusa ei nukkunut päiväunia..
..mutta jaksoi odotella pukin tuloa ihan mallikkaasti.
Sytyteltiin kynttilöitä, laiteltiin ruokia..
..ja sitten syötiin. Hyvin, paljon ja useita kertoja.
:D
Pukki kolkutteli ovea klo 17 ja toi mukanaan Ison kasan lahjoja.
Pikku-Ruusaa jännitti, mutta lahjat otti tomerasti vastaan.
Ehtipä tuo hetken leikkiä niillä ennen kuin uni vei voiton..
Sitten kaikki alkoikin mennä päin... no, pe***tä;
Mummo-Ruusa oksensi aattoillan.
Klo 23 maissa Pikku-Ruusa itkeskeli ja totesin hänen olevan kuumeessa.
Joulupäivä valkeni kauniina pakkaspäivänä, mutta me vietimme sitä sisällä.
Pikku-Ruusan kuume kohoili korkeuksissa, mutta välillä kuumeen laskettua jaksoi vähän touhuta.
Katseltiin tv:tä ja lastenohjelmia netistä, kun pieni potilas ei muuta jaksanut.
Joulupäivänä kävimme lääkärissä; kurkku tosi punainen ja rakkulainen, virustaudilta vaikuttaa..
Lääkettä, unta.. sitä jatkui aika lauantaihin asti.
Kuumetta oli siinä 40 asteen paikkeillakin, kunnes lauantai-illan kuumepiikki jäi viimeiseksi.
Mies oksensi perjantaina.
Sunnuntaina maistui jo vähän ruokakin, mutta kohtasimme muita ongelmia.
Käynti lääkärissä, tulehdusarvot koholla.
Maanantaina olin lähdössä sitten apteekkiin hakemaan lapsen lääkkeitä.
Auto ei lähtenyt käyntiin.
Mies meni käynnistämään kaapeleilla toisesta autosta:
toisen auton konepelti oli jäätynyt kiinni.
Lähdimme kaikki kauppaan autoa lämmittämään. Kyllä se konepelti parkkihallissa aukesikin.
Kotipihaan tultuamme konepellin avauskahvan jousi meni poikki ja konepelti ei taaskaan auennut.
Tässä vaiheessa läksin sisälle.
(Mies sai jotenkin konepellin auki ja toinenkin auto saatiin käyntiin. Meni vaan tuo pirun mies avaamaan takaoven pakettiautosta, joka ei sitten mennytkään enää kiinni- tai no meni se sen jälkeen, kun ensin oli purkanut puoli ovea, että lukkoon pääsi käsiksi..)
Tiistaina käytiin vielä Pikku-Ruusan kanssa kontrollissa,
onneksi tulehdusarvot olivat laskeneet.
Jonkun verran tästä tapahtumasta joudutaan viemään mukanamme vielä tähän alkuvuoteen, mutta toivotaan, että asia jää sen jälkeen unholaan.
Kokonaisuutena tämä vuosi oli kovin raskas.
Todella paljon on sairasteltu ja sen myötä väsymys on ollut läsnä ihan jokaisessa päivässä.
Erityisesti syksy on ollut todella vaikea ja jokainen päivä on tuntunut suurelta selviytymistarinalta.
Kaikki tämä on vaikuttanut luonnollisesti omaan työhön, itsestä huolehtimiseen ja koko perheen arkeen ja jaksamiseen.
Luojan kiitos remontti päättyi, että talossa on voinut elää normaalisti kaiken tämän keskellä.
Harrastuksista, ystävyyssuhteista ja parisuhteesta on jouduttu tinkimään,
kun on keskitytty pysymään terveinä ja selviytymään eteenpäin.
Onneksi kuitenkin on ollut muutama hetki iloisia näkemisiä, kokemuksia ja juhlia, jotka ovat auttaneet jaksamaan taas hetken eteenpäin.
Kiitos niistä Teille, jotka olette välittäneet ja pitäneet yhteyttä,
itse en ole sitä jaksanut tehdä.
****
Suuri kiitos myös Teille blogini lukijoille!
Blogimaailma on ollut yksi niistä positiivisista jutuista, joista olen yrittänyt pitää kiinni.
Välttämättä omassa blogissa ei ole viime aikoina asiaa ollut, mutta se, että pääsen lukemaan teidän muiden juttuja on ollut sellaista sielunvoimaa, että ilman sitä olisin ehkä kadottanut vielä enemmän itsestäni.
*****
Minulla on vuodella 2015 ainoastaan yksi toive:
että saisimme kaikki
-siis IHAN JOKAINEN-
pysyä terveinä!!
Lupaan myös ensi tilassa järjestää arvonnan, jonka lupasin jo aikoja sitten lukijamäärän ylittäessä 250.
UPEAA JA TERVETTÄ VUOTTA SINULLE!
