Aika

Ohoi!

 

 Kylläpäs aika on rientänyt, on jo syyskuu!

Viikot juoksevat kyllä vinhaa vauhtia, päivistä puhumattakaan!

Pikku-Ruusa täyttää ensi viikolla 3 kuukautta, huh!

Mihin tämä aika vieriikään..

***

No mitäs meille Rintelään?

Meidän päivät Pikkuisen kanssa sujuvat melko samanmoisesti ja viime viikolla päikkäri-kärräilyllä otin kameran matkaan ajatuksena kuvailla Pikkuiselle vähän kotiseudun maisemia ja taltioida syksyä muutenkin.

 

Alkumatkasta paistoi aurinko, oli sieniä ja mukava syyskeli.

 

Kuljemme lenkillä myös nostalgisesti omenapuun alta.

Nyt saakin tosiaan varoa, ettei napsahda omena päähän!

:D

 

Yleensä tälle aukealle astuessa sielu lepää ja on ihana tuoksutella maalaisilmaa.

Tällä kertaa alkoi kyllä vain kiristyä tahti kotia kohti, kun tämän näyn näin!

Kastuimme 2 pisaraa. :)

 

Nyt kotona ollessa ja Pikkuisen kasvaessa huomaa miten aika menee eteenpäin ja mennyttä ei saa takaisin.

On tullut miettineeksi, että nyt pitää olla tässä hetkessä ja tilanteessa täysillä läsnä.

On ensiarvoisia asioita ja sitten niitä toisarvoisia, jotka voivat odottaa.

 

 

Toissijaisena on odotellut Pikkuisen huoneen sisustaminen, mutta tänään sille viimein löytyi aikaa.

Viime viikonloppuna kotiutimme Selmalta tämän ihanan vanhan sängyn, jossa on mukava kelliä peittojen keskellä ja seurailla sitten tulevaisuudessa Pikkuisen leikkejä.

:)

Kasa ihania kankaita odottelee vielä muotoutumistaan tyynynpäällisiksi ja värikkyyden keskelle!

Huoneen sisustaminen jatkuu vielä..

:)

 

 Eilen olimme poissa miehen tieltä, kun purkivat vähän seinää täältä..

No mites siinä sitten kävikään kun tulin kotiin?

 

Kyllä, suunnitelmat uusiksi ;)

(kuten olivat purkaja ja apumies ajatelleetkin..)

 

Nytpä alan viettämään laatuaikaa sisustuksen suunnittelun parissa!

 

Loistavaa syyskuuta kaikille!