lauantai 31. elokuuta 2013

Vuoden myöhässä.


 Mä oon näistä uusimmista "muotivillityksistä" yleensä joko sitä mieltä, että
 a) en lähde mukaan ollenkaan  
tai
 b) olen vuoden myöhässä.

Tässä tapauksessa olin molempia.

Kyse on tästä teippaamisesta.
Kai siitä on jo vuosi, kun "kaikki" alkoi teippailla kaikkea.
Mä ajattelin, että mä en ainakaan teippaile mitään.

Van kuinkas sitten kävikään?


Tuli pari ideaa kun tuijotin tätä hyllyä, mutta maalaaminen tuntui niin työläältä-
saati että oisin kuitenkin muuttanut pian mieleni sen värin suhteen.
 

Joten päätin kokeilla sitten minäkin.

Mutta harvinaisen huonoa teippiä oli tämä!
Joku jossain blogissa tätä moittikin ja nyt ymmärrän miksi.


No, se oli semmonen kokeilu.
Saatan mä joskus teipata jotain muutakin ja nuo saatan pian ottaa pois.

Ei tiiä.
:D

Ja loppuun vielä pupu-uutinen:
 

Rupesi nimittäin lapselle vesi maistumaan, kun on NÄIN hieno juomapullo!! 
:D

Esteetikko. 

Nyt me molemmat Pikku-Ruusan kanssa jatketaan niistelyä,
toivottavasti siellä ollaan terveenä!

Mukavat viikonloput!

torstai 29. elokuuta 2013

Mattoja

 Torstai toivoa täynnä. Äh, vähän kulunut juttu. :D

No kuitenkin. 

Ajat sitten piti mainita matoista.
Olen ettinyt keittiöön sopivaa mattoa aika kauan ja erinäisiä vaihtoehtoja on nähty täälläkin.
Nyt sitten kesän alussa löytyi bambu-matto, joka oli mitoiltaan justiinsa ja väriltäänkin sopiva.

Ja on muuten osoittautunut käytössä loistavaksi!
Helppo pyyhkiä ja imuroida.





Keittiössä pyörähtänyt vaihtoehto - oranssi muovimatto- meni sitten kodinhoitohuoneeseen.

Hauskaa, että meillä on edelleen nuo portaat maalaamatta..
 

Tämä sitten soveltui tänne mainiosti!
 

Miksihän kaikkia ihania mattoja on nyt tarjolla ihan joka puolella?!
Olen päättänyt, että tähän aulaan en osta uutta mattoa ennen kun olohuone on kokonaan valmis.
Eli toivottavasti ensi jouluksi..

Aula tulee kuitenkin muuttumaan, tuo astiakaappi muuttaa olohuoneeseen ja ruskea lipastokin lähtee sitten..
Haluan tähän ison ja ihanan maton ja lisäksi jonkun pienemmän.

Nyt virkaa toimittavat vanhat matot, koska kulkua tulee niin paljon remontin takia, että suojausta on oltava.

Toinen räsymatto meni jo pesukassiin, koska Pikku-Ruusasta oli kivempi pissiä matolle kun potalle.
;D
 

Aulassa on seesteistä,
mutta seinän takana toisella puolella on hieman järeempi meininki.
 

Ja hei P.S. 
Ei pihaustakaan uusien ikkunoiden saapumisesta...

Että villasukkaa jalkaan vaan!

Kivaa loppuviikkoa!

p.s. Onks nää kuvat paremmat näin isona vai pienempänä?

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Viikonlopun ajatelmia

 Oi ihana sunnuntai :)

Olipahan mukava viikonloppu!

Useita vuosia olen toivonut pääseväni Loviisaan Wanhojen Talojen päiviin tutustumaan ja nyt viimein tänä vuonna osui asiat kohdalleen.

No. 
Koko Loviisa oli yhtä kirppistä ja vanhaa tavaraa-mikäs sen mukavampaa!
Ilma suosi ja väkeä oli paljon liikkeellä.

Mutta tästä ei tule mitään vanjohen talojen kuvapläjäystä.
Miksi?
En käynyt kovinkaan monessa talossa. Parissa käytyäni iski jotenkin outo olo.. 
Tuli niin hassu fiilis jonottaa jonkun talon sisälle, seisoa siellä ja tuijotella huoneita muiden ihmisten kanssa...
En tiedä.
Ei pidä ymmärtää väärin; talot olivat kauniita, erikoisia ja sisustuksellisia jne., mutta jotenkin tämä ei nyt vaan sitten ollut minun juttu.

Mutta kiva kesäretki se kaiken kaikkiaan oli!

Yksi parhaista jutuista oli nämä;


 maalatut sähkömuuntamot vai mitä ne on?
Ihania!!
Lisää tällaista hauskaa katukuvaan!


Kanakatras-haaveilua Pikku-Ruusan kanssa...

...ja mikä hurmaava ryytimaa siinä vieressä.


Antiikkia, vanhaa ja kirppiksiä joka kulmassa;
niistä minä tykkäsin!
(tosin en hinnoista, mutta hienoja juttuja näkyi)



Kotiin lähti eräältä myyjältä verhot:


Täällä tapahtui myös viikonloppuna jotain avartavaa;


Nyt vaan peukut pystyyn, että ikkunatoimitus tulee pihaan ensi viikolla! 
:D
 Remonttimies tosin painaa töitä lähes ympäri vuorokauden muualla kuin kotona, mutta jospa ne ikkunatkin saadaan paikalleen jossain vaiheessa.

Juhlallista arjen alkua kaikille!

perjantai 23. elokuuta 2013

Rintelän syyskukat



 Perjjjjantai!

Shoppailupäivä.

Kirppiksellä toimi taas "tuo tullessa, vie mennessä"- systeemi, onneksi vain kirja ja peltipurkki tarttui mukaan, kun vein omiani myyntiin.

Pikku-Ruusan kanssa meillä on tapana käydä perjantaisin(kin) kaupungilla ja vähän leikkipuistossa sään salliessa, lopuksi kahvilla kahvilassa. 

Tänään huomasin kaupassa tämmöisen kivanlaisen nipun, lapussa luki "kuisma".
Tiedä siitä, mutta otimpa mukaan, vähän vaihtelua leikkokukille.
Tai ylipäänsä vaihtelua.
 

 Pikku-Ruusa kai luuli niitä viinimarjoiksi ja olisi mielellään niitä maistanut, mutta ankea mutsi ei antanut.
:D


Koristavat toimistonurkkaa sitten.
 

En ole kauheasti panostanut kukkasiin viime aikoina.
Sisäkukat näyttää tältä:
 

..ja ulkona tältä:
 

*huokaus*
 

Kestävä lajike on ainoastaan tämä viimeisin kuvatus.
Aina kolmen viikon reissujen jälkeen palaa kotiin.
Kasvaa ja voi hyvin.
Itsekasteleva.
Lannotetaan kolmen kuukauden välein.

Eipä mulla tosiaankaan muuta.
 Lähen järkkäilee kodinhoitohuonetta uuteen uskoon, 
ettei lapsen ruokalistalla ole ensi viikolla Omoa.

Hurvikasta viikonloppua!
 

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Haaveita evakossa.

 Ajeltiin eilen Pikku-Ruusan kanssa remonttievakkoon. 
Automatkalla mietin, että kuun vaihteessa tulee kuluneeksi neljä- 4- vuotta siitä, kun muutettiin tänne.

Neljä vuotta.
Remonttia.

Huh.
Ollaan asuttu talossa koko ajan, siirrytty huoneesta toiseen.
Mies on tehnyt kaiken- IHAN KAIKEN- 
yksin.
Toki olen auttanut, mutta vähissä on osuuteni kuitenkin.
Välillä on käynyt apumiestä paikalla, mutta harvakseltaan.


Nyt edessä on olohuoneen ikkunoiden ja oven vaihto.

Tässä olohuoneessa on siis asuttu neljä vuotta. 
Ensin siellä oli sänky-se oli makuuhuone.
Sitten siellä toimi keittiö. 
Oli se välillä ruokailutilakin, mutta nyt..
 

 ..se on muovitettu keskeltä kahtia.
Myös tuo vasemmalla näkyvä ikkuna menee vaihtoon, mutta se on helpompi homma.
 
Olohuoneen toinen osa on TÄYNNÄ tavaraa.
Sitä se on tosin ollut jotain vuoden muutenkin.


 Homma näyttää ulkoa tältä.
Tuo ovi aukesi eilen ensimmäisen kerran.
Pian se siitä lähtee, samoin kuin ikkunakin.


Mutta sitä ennen on ihan VALTAVASTI hommaa.
Ovi siirretään tuonne vasempaan reunaan, siihen tulee leveämpi ovi ja pienempi ikkuna. 
On siis tiedossa piikkausta, purkua, valamista...

Mitä kaikkea.

Joskus siitä sitten pääsee terassille.

Eilen ajellessa mietin, että tämä voisi jo loppua.
Olisipa niiiin paljon rahaa, että antaisi avaimet jollekin ja sanoisi, että "tee sinä, me painutaan lomalle". 
Ottaisi ukon ja lapsen kainaloon ja lorvisi jossain sen ajan, että voisi tulla valmiiseen kotiin.
Ainakin mies olisi sen ansainnut,
mutta varmasti me tytötkin.

Lienee selvää, että välillä iskee heikko hetki.

 Sillon on siirrettävä ajatukset seuraavalle tasolle, mulla se on
"Sitku"-taso.

Sitku tuo on valmis, päästään vessan remontti viemään loppuun.
Sitku se on valmis, päästään remontoimaan olohuone.
Sitku se on valmis, meillä on ihanat lautalattiat, takka, sohva ja matot lattialla.

Sitku ne on tehty, meillä voi ihan oikeesti sisustaa..
Ihanaa.
 
 Tämä tilanne ja Sitku-tasolla piipahdus viritti tarpeen kuvata jotain kivaa ja valmista.
Ihan tavallisia asioita.
 







Nytku ollaan tässä tilanteessa, ei auta kun porskuttaa eteenpäin ja haaveilla valmiista.

Varmaa on se, että valmista tulee (sitku tulee).
Ja hyvää.

Nautinnollisia syksypäiviä! 


keskiviikko 14. elokuuta 2013

Sadepäivän kirppis ja pelit


 Jopahan satelee.

Hyvä päivä suunnata kirppikselle, tosin tarkoitus oli vain käydä varaamassa pöytä, mutta jotenkin sitten kävi niin, että jotain tuli ostettuakin... 
:D


Pikku-Ruusan huoneeseen raahasin Pohjosesta asti tämän punaisen jakkaran. 
Saa olla nyt tuolleen, mutta maalaus on tehtävä joku päivä.

Muutenkin tulee kirppikseltä nyt kateltua vähän lapsellista tavaraa.
Jostain syystä nämä vanhat pelit on olleet viime aikaisien reissujen ja fb-kirppisten kautta ostoslistalla.
 

Tänään löytyi tämä kiva puinen domino kasan päälle.
Tuskin tämä vanha on, mutta kiva. :)


Näissä kuvituksissa on jotain niin kivaa ja reipasta, että näistä saisi kaikkea hauskaa myös lapsen huoneen sisustukseen.
 

Tämän pelin muistan omasta lapsuudesta, kiva kuvitus näissäkin!
 

Vanhempaa mallia edustaa tämä muistipeli, jonka taannoin ostin 1€:lla kirpulta.
 

Ja tänään löytyi myös tämä supersöpö muistipeli!
 

Luonnollisestikaan 1v2kk ei näitä pelejä vielä pelaile sadepäivänä, mutta ehkä jo ensi kuussa,
älykäs kun on.
;)
 

Ehkä on kuitenkin hyvä, jos fossiili-vanhemmat treenaavat muistiaan ennenaikaisen dementian torjumiseksi.

Tai no, se peli taitaa kyllä olla jo menetetty, 
ainakin allekirjoittaneella.

maanantai 12. elokuuta 2013

Mummolassa.

 Viimeinkin yhdeksän vuoden tauon jälkeen.

Paikkaan, jossa vietin kesiä pienestä pitäen.
Miten hämmästyttävää, että en muista mitään eräältä matkalta vuodelta -96, 
mutta täältä muistan edelleen niiin paljon,
vaikka olin pieni.

Isä vei minut oranssilla kuplavolkkarilla viikonloppuisin ja lomilla mummolaan.
 Vähän isompana matkustin yksin "kiertävällä" (bussilla). 

Kun olin pieni, navetassa oli vielä lehmiä. Paimennettiin niitä laitumelle ja navettaan risut kädessä. 
Maisteltiin tuoretta maitoa, jota haettiin keltaisella Arabian kannulla navetalta.

Samat humalat kuistilla, ei ehkä niin tuuheina kuin silloin, mutta kuitenkin.


 Kirmattiin pihalla ja hiekkalaatikolla, joka on kuvassa etualalla näkyvä pieni puska nykyisin.
Pihalla leikittiin kissanpentujen kanssa, joskus juostiin vesiletkun suihkun läpi tai seisottiin sateessa yöpaidat päällä serkun kanssa. 

Pihlajien takana olevan kivimuurin takaa löydettiin yhtenä juhannuksena kissanpentuja.


Keittiön ikkunasta.
Kärrynpyörän vieressä oli muuripata ja kukkia sekä tikkaat katolle. 
Pelotti kiivetä niitä, mutta joskus teki mieli kokeilla parin askeleen verran. 

 Kammari. 
Nukuttiin serkun kanssa levitettävällä laverilla, pelleiltiin kukkaisten peittojen alla ja ärsytti, kun yleensä joka aamu kärpänen herätti liian aikaisin. 
Kammarissa leikittiin nukeilla, tehtiin radiokuunnelmia, järjestettiin muotinäytöksiä ja kirjoitettiin kirjeitä kirjeenvaihtokavereille, joita löytyi Nakke-lehdestä. 


Mummon paikka.
 Ainakin sen pienen hetken, kun hän ei ollut keittiössä.


Vinttiportaat. 
Vasemmalla oli aikoinaan punainen kaappi, johon ei saanut koskea.
En olisi uskaltanutkaan.

Vintillä nukuttiin joskus, pienemmässä vinttikammarissa peltikatto ropisi kovaa sateella.
Ei siinä eristyksiä ollut, pelkkä pelti vain.
Kesäisin se oli jännittävä paikka, yksin siellä ei kyllä uskaltanut nukkua.


 Pienen vinttihuoneen edessä roikkui tällä kertaa ihastuttava räsymatto,
yksi niistä monista.

Oikealla olevien räsymattojen kohdalla oli aikoinaan vanhoja lehtiä; Apu, Seura.. 
luettiin niistä vitsejä, härskimmät oli K-18 merkitty.
Luettiin nekin, nauratti muka. 


 Vinttikammari.
Ja se laveri. 
  Vinttikamarin "eteisessä" oli tosi retro punainen nahkasohva, joka nyttemmin oli kadonnut.
Sitä siirtämälä pääsi rakentamattomalle vintille sahanpurujen sekaan.

Rakentamaton vintti oli aarreaitta. 
Harmitti, kun serkut pääsi kiipeämään ihan ylös lautaseinää pitkin, mutta oma jalka ei ylettänyt yhteen tiettyyn rakoon, että olisi päässyt perässä. 
Siellä oli kuitenkin vaatteita, vanhoja lehtiä, leluja..
Ja jännittävä tunnelma tietysti.


 Keittiössä juotiin teetä maidolla ja sokerilla.
Syötiin pullaa.
Leivän päälle arkijuustoa.

Siellä oli myös hieno jääkaappi, jossain vaiheessa se hajosi ja minua se harmitti.
Se oli hieno jääkaappi se.
 




Vessa etummaisena, takimmainen ovi navettavaatteille.
Hassua, että vessan haju oli sama kuin aina. 
(kuvitelkaa).
Navettavaate-komeroon mentiin joskus piiloon, kun oltiin piilosilla.
Sieltä myös kaivettiin kerran esiin tätin luistimet, joista irrotettiin terät ja saatin upeat kengät.
(sittemmin kai täti oli tästä pahoillaan?!  ;) )


Sitä muistaa hassuja asioita.
Uintimatkat rantaan, matkan varrella olleen pa**a ojan tuoksun, ison muurahaiskeon, metsässä olleen juuren, jota luuli käärmeeksi ja joka IHAN varmasti ei ollut siinä joka kerta.

Labyrintit horsmien keskellä, perunanistutusta. 
Heinän tekoa, matkustamista heinäkasan päällä ja heiniin hyppimistä.
Herneiden syöntiä pellolla, viinimarjojen syöntiä vanhan talon takana. 
Pienissä varkaissa naapurin huvimajassa (hyi!), kauppa-auton odotusta isolla kivellä.
Puolukassa metsässä ja vispipuuron tekoa pirtissä.
Tunnelmia, iloa, tuoksuja, hajuja...

Kaikkea mahdollista...

Olo tuntuu tänä päivänä kovin etuoikeutetulta.

Tästä on hieno jatkaa arkeen ja syksyyn!
:)