Mummolassa.

 Viimeinkin yhdeksän vuoden tauon jälkeen.

Paikkaan, jossa vietin kesiä pienestä pitäen.

Miten hämmästyttävää, että en muista mitään eräältä matkalta vuodelta -96, 

mutta täältä muistan edelleen niiin paljon,

vaikka olin pieni.

Isä vei minut oranssilla kuplavolkkarilla viikonloppuisin ja lomilla mummolaan.

 Vähän isompana matkustin yksin "kiertävällä" (bussilla). 

Kun olin pieni, navetassa oli vielä lehmiä. Paimennettiin niitä laitumelle ja navettaan risut kädessä. 

Maisteltiin tuoretta maitoa, jota haettiin keltaisella Arabian kannulla navetalta.

Samat humalat kuistilla, ei ehkä niin tuuheina kuin silloin, mutta kuitenkin.

 Kirmattiin pihalla ja hiekkalaatikolla, joka on kuvassa etualalla näkyvä pieni puska nykyisin.

Pihalla leikittiin kissanpentujen kanssa, joskus juostiin vesiletkun suihkun läpi tai seisottiin sateessa yöpaidat päällä serkun kanssa. 

Pihlajien takana olevan kivimuurin takaa löydettiin yhtenä juhannuksena kissanpentuja.

Keittiön ikkunasta.

Kärrynpyörän vieressä oli muuripata ja kukkia sekä tikkaat katolle. 

Pelotti kiivetä niitä, mutta joskus teki mieli kokeilla parin askeleen verran. 

 Kammari. 

Nukuttiin serkun kanssa levitettävällä laverilla, pelleiltiin kukkaisten peittojen alla ja ärsytti, kun yleensä joka aamu kärpänen herätti liian aikaisin. 

Kammarissa leikittiin nukeilla, tehtiin radiokuunnelmia, järjestettiin muotinäytöksiä ja kirjoitettiin kirjeitä kirjeenvaihtokavereille, joita löytyi Nakke-lehdestä. 

Mummon paikka.

 Ainakin sen pienen hetken, kun hän ei ollut keittiössä.

Vinttiportaat. 

Vasemmalla oli aikoinaan punainen kaappi, johon ei saanut koskea.

En olisi uskaltanutkaan.

Vintillä nukuttiin joskus, pienemmässä vinttikammarissa peltikatto ropisi kovaa sateella.

Ei siinä eristyksiä ollut, pelkkä pelti vain.

Kesäisin se oli jännittävä paikka, yksin siellä ei kyllä uskaltanut nukkua.

 Pienen vinttihuoneen edessä roikkui tällä kertaa ihastuttava räsymatto,

yksi niistä monista.

Oikealla olevien räsymattojen kohdalla oli aikoinaan vanhoja lehtiä; Apu, Seura.. 

luettiin niistä vitsejä, härskimmät oli K-18 merkitty.

Luettiin nekin, nauratti muka. 

 Vinttikammari.

Ja se laveri. 

  Vinttikamarin "eteisessä" oli tosi retro punainen nahkasohva, joka nyttemmin oli kadonnut.

Sitä siirtämälä pääsi rakentamattomalle vintille sahanpurujen sekaan.

Rakentamaton vintti oli aarreaitta. 

Harmitti, kun serkut pääsi kiipeämään ihan ylös lautaseinää pitkin, mutta oma jalka ei ylettänyt yhteen tiettyyn rakoon, että olisi päässyt perässä. 

Siellä oli kuitenkin vaatteita, vanhoja lehtiä, leluja..

Ja jännittävä tunnelma tietysti.

 Keittiössä juotiin teetä maidolla ja sokerilla.

Syötiin pullaa.

Leivän päälle arkijuustoa.

Siellä oli myös hieno jääkaappi, jossain vaiheessa se hajosi ja minua se harmitti.

Se oli hieno jääkaappi se.

 

Vessa etummaisena, takimmainen ovi navettavaatteille.

Hassua, että vessan haju oli sama kuin aina. 

(kuvitelkaa).

Navettavaate-komeroon mentiin joskus piiloon, kun oltiin piilosilla.

Sieltä myös kaivettiin kerran esiin tätin luistimet, joista irrotettiin terät ja saatin upeat kengät.

(sittemmin kai täti oli tästä pahoillaan?!  ;) )

Sitä muistaa hassuja asioita.

Uintimatkat rantaan, matkan varrella olleen pa**a ojan tuoksun, ison muurahaiskeon, metsässä olleen juuren, jota luuli käärmeeksi ja joka IHAN varmasti ei ollut siinä joka kerta.

Labyrintit horsmien keskellä, perunanistutusta. 

Heinän tekoa, matkustamista heinäkasan päällä ja heiniin hyppimistä.

Herneiden syöntiä pellolla, viinimarjojen syöntiä vanhan talon takana. 

Pienissä varkaissa naapurin huvimajassa (hyi!), kauppa-auton odotusta isolla kivellä.

Puolukassa metsässä ja vispipuuron tekoa pirtissä.

Tunnelmia, iloa, tuoksuja, hajuja...

Kaikkea mahdollista...

Olo tuntuu tänä päivänä kovin etuoikeutetulta.

Tästä on hieno jatkaa arkeen ja syksyyn!

:)