Se vaan on.

 Kiitos edellisen kommenteista!

Jos joku tietää miksi tuo kommentteihin vastaaminen on äääärettömän hidasta (johtuuko se meidän koneesta vai jostain muusta?!) niin olkootten kiva ja valaistakoon minua asian tiimoilta! 

:)

**

No. Sitten tämä eteinen elikkä entinen tuulikaappi-homma.

Tiiättekö semmosen tunteen, joka ei sitten oikeastaan olekkaan minkäänlainen tunne.

Siis että se vaan on.

Se ei ole huono, eikä se ole hyvä. 

Se vaan on.

Semmonen tunne mulla on nyt tuosta eteisen lattiasta.

Se vaan nyt on siinä.

Johtuu ehkä siitä, että tämä valittu laatta on ensimmäinen mitä alun perin ajateltiin, vain isommassa koossa. 

Me ei olla koskaan pysytty ensimmäisessä suunnitelmassa, you know.

Mutta mutta..

Matkan varrella tässä kävi sovituksessa harmaata laattaa, mustaa laattaa ja kuviolaattaa...

ja myös meidän keittiön ja kodinhoitohuoneen laattaa, mutta sitä ei saanut enää.

 

 Musta olisi varmaan valittu, jos olisi löytynyt JUST semmoinen oikeanlainen graniittinen.

Kuviolaatta olisi valittu, jos olisivat vastanneet viesteihin Saksasta tai Ruotsista, eikä ko. malli olisi a) Suomessa maksanut tuhottomasti ja b) ollut toisesta paikasta loppu ja tulee "joskus" varastoon.

Näin ollen valittiin tämä.

Se on oikeasti luonnonvalossa valkoinen, nyt se on semmoinen vaalean harmaa.

Ja se vaan on. 

 Hämmentävää miten vähän tunteita voi olla yhtä lattiaa kohtaan, 

jota kuitenkin on odotettu ihan riittävän kauan.

Onneksi lattiavalinnat olivat tämän huoneiston osalta tässä.

Olohuone on remontoimatta ja sinne tulee jokatapauksessa lankkulattia-

joka herättää vain positiivisia tunteita. Aina.