Tervetuloa Kesä!

Huh!

Mä tulin sittenkin tänne ennen kesäkuuta, vaikka ei mulla edelleenkään mitään asiaa ole.

Koska ulkona oli tänään(kin) aivan älytön helle,

katsoin parhaaksi ryhtyä siivoamaan.

Jep.

Tuliko hiki?

Arvatkaapa.

Mutta nyt tuoksuu kodissa ihanalle!

 

 Tampattiin matot (jestas mikä pölymäärä!)..

 ..jotka raikkaina pestylle lattialle.

Taas ne on tässä, ei tuo toinen toiminut keittiössä alkuunkaan.

 Pestiin pyykkiä monta koneellista...

 ..nyt kelpaa köllähtää peiton alle.

Ihanat pussilakanat ostin joku aika sitten Ellokselta.

 Siivouksen kruunuksi haettiin pihalta kieloja..

 ...ja muuta kukkaa puun oksien kera.

Ihan hirrrveen hikinen päivä, mutta tulipa tehtyä tämmöinen

Kesäsiivous!

Nyt saa sitten rauhassa kuljettaa hiekkaa ja ruohoa sisään,

ens kerralla puunataan kunnolla sitten syksyllä! 

;D

IHANAA KESÄÄ!!!

Asia(tonta)

 Tsuippa duippa, 

osaatsä uida.. 

Moikka! 

:D

Ei niin mitään asiaa.

Kuumaa on, kesä on, remppaa on, väsyttää, hiki. 

Jee.

Ja sit on kulahtaneelle kaverille (eli ovelle) uus kulahtanu kumppani.

Mä kävin törsäämässä voittamastani sisustuskaupan lahjakortista loput kaikenlaiseen roinaan.

Kuten vaikkapa tähän toki niin tarpeelliseen tiskiharjaan 

(joka oli pari pv autossa, koska unohdin sen sinne. Eli tosi tarpeellinen)

ja tietty pesuaineeseen.

Joka haisee polkkakarkille, vaikka juuri männä viikolla kirosin yksiä pesukoneen pesutabletteja, jotka todellakin Haisivat jollekin. Muka fresh? 

Miks mä en tahdo, että vesilasi haisee hajuvedelle?

No koska mä tahdon, että se haisee karkille?

Nih.

Sit mä ostin lyhdyn, koska hei; 

kohta se on ohi tämäkin kesä ja illat pimenee ja on ihana polttaa kynttilöitä ja ja ja...

 

Ja sit meillä on tämmönen tuuletusteline tässäkin.

Ai miks? 

Se on vieraiden takeille.

(tervetuloa vaan kylään joku joskus!)

 

Jotain asiallistakin.

Pikku-Ruusan kaappi.

Done.

Mitä nyt hyllyt puuttuu sisältä, mutta onneks on kesä eikä tarvi vaatteita.

 

Tiättekö;

meillä ei oo remonttia kesken.

Tai no on, vessa.

Siellä ei ole levyjä sisäpuolen seinissä, eikä meillä ole vessassa ovea. 

Jep.

Että ihan on "naked truth" -meininkiä kirjaimellisesti.

;)

Mut seuraavaksi me rakennetaan navetta, koska lehmät alkoi lisääntymään.

 

Että tältä pohjalta kesäkuulle!

(koska ei mulla kuitenkaan ole mitään asiaa ennen sitä)

Melkein valmis eteinen.

 Nonni!

Se on maanantai ja viimeiset toukokuun päivät käsillä!

Meillä on ollut käsillä eteisen viimeistely ja tämmöistä on tullut;

 

Naulakko on jaettu siis kahtia. Tai no, kolmia. :D

Molemmilla puolilla on tuuletustelineet naulakkona ja kengille ritilät.

Keskellä on pienimmän asukkaan oma osasto. 

Kaappi, jonne kätkeytyvät hatut,hanskat, takit ja housut.

Sitten joskus, jos/kun kaappi jää tarpeettomaksi, oven voi poistaa ja laatikkohyllyjä jatkaa alas asti.

 

Oveen on tulossa myös yksi koukku. 

Kenties repulle jossain vaiheessa?

Oi miten söpöä!

:D

 

Kuten kuvasta näkyy, kaapista puuttuu vedin ja vähän muuta.

Joku kivempi matto täytyisi myös hankkia ja valkoiselle seinälle on tulossa jotain jännää.

 

Pieni peili on toinen siihen tulevista asioista ja sellainen löytyi sopivasti kirppikseltä taannoin.

Nallea sen sijaan ei nosteta seinälle, mutta kaikessa ihanuudessaan se kyllä nostetaan jalustalle ainakin!

Hauskaa viikkoa jokaiselle!

Mä odottelen täällä kuumeisesti meille tilattua tapettia, jota laitetaan sitten eteisaulan seinään..

IIIIK!! Se on upea!!

Lehmätyttö

 Moikkamoi!

Aurinko paistaa taas- jipii!

Sateiden jäljiltä meidän piha on kuin viidakko (ruohonleikkuri on jumissa), voikukkia on pilvin pimein, raparperi kukkii ja ja ja..... 

No, huomenna...tai ylihuomenna..

Mutta otsikkoon.

Mä olen lehmätyttö. 

Parhaimmat ja jännittävimmät lapsuusmuistot liittyvät ehdottomasti mummolan navettaan.

Siellä oli muutama lypsylehmä ja niitä paimennettiin laitumelle koivunoksan kanssa.

Erityisen kivoja olivat vasikat (vassut siis), joita mummon kanssa sankosta ruokittiin. 

Kumma kyllä, myös se sonnan luonti oli kivaa, eikä haju todellakaan haitannut.

Ehkä sen vuoksi meidän nykyisen talon vieressä olevan maatilan keväiset aromit 

nostavat suorastaan hymyn huulille.

:)

  Mummolan tuoksu.

Siksi meilläkin on nyt lehmä.

 

Hämmästyttävää mitä kaikkea ihminen voi muistaa;

eilen törmäsin yhteen FB-kirppiksen kuvaan missä oli eräs maidon käsittelyyn liittyvä vehje osineen.

Sanotaanko näin, että ainakaan 25 vuoteen ei olisi moinen laite tullut mieleenkään vaan niimpä tuon kuvan nähdessäni tajusin;

mummolassa oli tuollainen!

Sain kasata sen joskus ja kun kovasti muistelin,

osaisin sen ehkä edelleen!

Nyt vain sitten miettimään miten tuota taitoa voisi käyttää edelleen hyödyksi! 

Tähän lehmään ne tuskin ovat tarpeellisia!

:D

Sen sijaan joku voisi vihdoin laittaa meille listoja paikoilleen....

Hei, 

kirmailkaahan laitumilla viikonloppuna elkääkä märehtikö turhia!

Maton pyörittelyä

 Huoh.

On vasta tiistai ja minä olen ihan loppu.

Pikku-Ruusa ei malttaisi nukkua päivisin ja on sen vuoksi kiukkuinen kun ampiainen ja sen myötä kiinni lahkeessa ihan jatkuvasti. 

 

Onneksi hän kuitenkin viihtyy hyvin, kun ympärillä tapahtuu.

Sempä vuoksi on pakko aina siirrellä tavaroita ja järjestää ohjelmaa;

imurointi ja pyykinpesu näyttävät olevan pienen emännänalun lempipuuhia.

:)

 Tänään imuroitiin ja päätin kokeilla yhtä eteisaulan mattoa keittiöön.

Meillä on ollut tässä vaikka millaisia kokeiluja, mutta jotenkin tuo 80cm leveä matto näyttää liian pieneltä tähän tilaan, jossa saisi olla vaikka 120cm matto tuossa kaappien välissä. 

Semmoista vain ei tunnu löytyvän..

 Myöskään verhoja ei meille ole vielä(kään) ilmaantunut.

Monenlaista ja väristä on ollut kokeilussa ja 2 kangasta odottaa taas ompelua.

Saapa nähdä..

Ehkei meille ole tarkoitettu verhoja keittiöön!

 Mattorumban myötä aulaan jäi vain yksi räsymatto.

Ihan kiva ainakin näin kesällä, kun puulattiaa näkyy paljon.

Jonkun kivan ison maton olin tuohon etualalle ajatellut, mutta katsotaan nyt kun saa kaikki hommat tehtyä ja huonekalut löytävät paikkansa..

Isännän työpisteessäkin on uusi, pienempi räsymatto kuin aiemmin ja sen lisäksi uusi roskis.

:D

(melko täysi, kirjoittajan huomio)

Voitin taannoin lahjakortin tänne.

Tämän "mail"-korin hankinta oli ehdottoman tärkeää, sillä en kestä keittiön pöydällä pyörivää postia..!!

 

Mårbacka koristaa työpisteellä ja nauttii auringosta.

 

Eteisen naulakkosysteemiä rakennellaan juuri tuolla autotallissa lopulliseen kuosiinsa.

On siihen jo jotain lisää tullutkin, enkä nyt tarkoita vain tuota hatturasiaa... ;)

 

Minäpä lähden virittelemään vielä pensseliä, josko tuolta höyläämön puolelta saapuisi pian jotan tuunattavaa.. ;)

Sitä ennen ehkä pieni pala raparperi-mansikkarahka piirakkaa.. Mmmmm..

Raparperia riittää kyllä omaksi ja muitten tarpeiksi tänä vuonna!

Hei, pääsis jo mattopyykille!

Ootteko menossa? Kuuluuko kesään?

Pikkusen pihalta

 Moikkatimoi ja 

hauskaa arkipäivien loppumista!

Tänä keväänä ei ole kyllä ollut liiaksi aikaa paneutua kasvihuoneeseen tai kukkasiin.

Joitakin kertoja on piipahdettu Pikkumimmin kanssa kukkakaupoilla, mutta ostokset on olleet vähäisiä. 

Hortensiaa nyt päätin kokeilla tuohon isoon ruukkuun, toistaiseksi se on pysynyt elossa! Jei!

Kaivon ympärillä olevat narsissit olivat mulle ylläri, en ollut muistanutkaan, että olin siihen sellaisia laittanut.

No, näymmä olin.

Ja raparperia pukkaa..

 

Ja kukkapenkistä ensimmäiset tulppaanit!

 

Tässä kasvaa rucolaa, nam. 

 

Ja tässä laventelia.

Nam.

Sisällä kasvihuoneessa on hyvä tuoksu!

 

Sain lisäksi 3 uutta kasvilavaa, joista 2 odottaa vielä multaamistakin..

Esikasvatuksesta on tulossa niihin parsaa, kurkkua paria eri sorttia ja kesäkurpitsaa.

Porkkanat, sipulin ja ensimmäisen salaattierän laitoin viikko sitten vanhoihin lavoihin.

Mansikan taimiakin tuossa viikolla muutaman.

Kasvihuoneen ulkopuoli kaipaa myös vähän rajaamista ja laittoa, siihen löytyykin tontilta tarvikkeita ja päästä pari ideaa. Saapa nähdä päästäänkö toteutukseen asti..

Riippuu erään pikkuleidin mielentiloista. 

;)

Hauskaa ja kuumaa viikonloppua!

Ennen ja ZEN jälkeen.

 Tärkeimmät ensin:

ONNEA kaikki äidit!

:)

Ja sitten mun äitienpäivälahja:

eteinen alkaa olla muutamaa juttua vaille valmis!

 Hyllykkö on siis käsitelty jo edellisessä postauksessa mainitulla Tikkurilan Zen petsivahalla, sävynä musta "Dan". 

Tuote valikoitui testaukseen blogiyhteistyön kautta.

Käsiteltiin hyllykkö vain kerran, koska ei haluttu liiaksi puunsyitä piiloon. 

Näköjään Zenin väritys riippuu siltikin tosi paljon puulaadusta.

Edellisen postauksen käsittelemätön hylly oli eräästä ruotsalaisesta sisustuskaupasta ja sen pinta tosiaan oli kovin harmaa ja savumainen yhden käsittelyn jälkeen. Hyllylevy oli tosi "huokoinen".

Sen sijaan näiden liimapuulevyjen kohdalla sävy oli jopa rusehtava ajoittain, vaikka mies vielä hioi pinnan.

Valmistajahan ei suosittele näiden tavaroiden paikalleen laittamista näin pian käsittelyn jälkeen, mutta hei..

KUKA jaksaa odottaa?!

:D

Mutta kokonaisuus on mieluinen!

Zen kuivuu tosi nopeasti, jo 1/2- tunnissa pölykuiva.

Siitä kiva tuote, että kun  JOS tähän väriin kyllästyy niin ei muuta kuin maalia päälle! 

:D

Suosittelen muuten suojaamaan ISON alueen, kun käytät Zen:ä. 

Aine on tosi lirua ja vaikka kuinka varoi niin pieniä pisaroita löytyi jälkeenpäin ihmeellisistä paikoista..

Onneksi jo vähän kuivuneetkin tahrat lähti puulattiasta ihan Fairy-vedellä irti.

Alkaa pikkuhiljaa olla homma kuosissa!

Meillä on tapahtunut vaikka mitä myös muualla tässä viimeisten päivien aikana!

Ja se taas tarkoittaa sitä, että pian saadaan remonttiroina pois olohuoneesta (todella,sitä on siellä) sinne minne ne kuuluvat:autotalliin.

 

Kuvassa muuten myös uudet vanhat tuolit, nahkapäällysteiset Lahden puutehtaan tuolit. 

Aivan huiput, löytyivät fb-kirppiksen kautta. Lainatuoli lähti takaisin kotiin jo. 

Tässä vähän ennen kuvaa tilasta..

En edes muista enää noita aikoja.. yök.

Nyt vähän kakkua iltapalaksi ja pienelle iltakierrokselle pihalle.

Ens kerralla uudet kujeet! 

;)

Teeppä hylly.

 Jeppis, se on perjantai ja perinteiset perjantaipuuhat.

Maalausta.

Tai no tässä tapauksessa pikemminkin vahausta.

Tikkurilan Zen Petsivaha tuli tutuksia taannoisessa Tikkurilan järkkäämässä bloggari-tapahtumassa ja siitäpä kehkeytyi ihan isokin idea, mutta sen suhteen joudutaan odottelemaan joitakin päiviä vielä.

Joka tapauksessa oli purkkia Zeniä ja tarve hyllylle kylppäriin.

 Ja kappas kun tulikin komia!

Kerran Zenillä vedetty ja aivan ihanan savuinen pinta. 

Zenistä saatte kattavan tietopläjäyksen jahka päästään sen isomman homman esittelyyn.

Tadaa!

Lisätilaa!

Kannattimet vetäisin petsilakalla jota sattui löytymään purkki kotoa.

Kivat peltisankot löytyi Kodin1:stä, kahvasta käännettynä tuohon eteen ja laatikosta saa paremmin kiinni.

Kas näin.

Jahka tuo turkoosi-tuunaus tuosta aika pian poistuu (snif)  saadaan hammasharjat ym. tuohon tasolle takaisin.

Pistorasia on aikoinaan odotellut juuri tällaista hyllyä lähelleen, mutta siitäkin huolimatta hammasharjat ladataan ikkunalaudalla edelleen ;D

Mulla on täällä ihan ZEN-meininki edelleen..

Siispä sen pariin, että saadaan valmista!

*

Hauskaa viikonloppua ja 

kiitos kommenteista edelliseen!

Ehkä se vain on tämä  kone käyttäjä, joka haluaisi tehdän kaiken ÄkkIä!!!!

:D

Se vaan on.

 Kiitos edellisen kommenteista!

Jos joku tietää miksi tuo kommentteihin vastaaminen on äääärettömän hidasta (johtuuko se meidän koneesta vai jostain muusta?!) niin olkootten kiva ja valaistakoon minua asian tiimoilta! 

:)

**

No. Sitten tämä eteinen elikkä entinen tuulikaappi-homma.

Tiiättekö semmosen tunteen, joka ei sitten oikeastaan olekkaan minkäänlainen tunne.

Siis että se vaan on.

Se ei ole huono, eikä se ole hyvä. 

Se vaan on.

Semmonen tunne mulla on nyt tuosta eteisen lattiasta.

Se vaan nyt on siinä.

Johtuu ehkä siitä, että tämä valittu laatta on ensimmäinen mitä alun perin ajateltiin, vain isommassa koossa. 

Me ei olla koskaan pysytty ensimmäisessä suunnitelmassa, you know.

Mutta mutta..

Matkan varrella tässä kävi sovituksessa harmaata laattaa, mustaa laattaa ja kuviolaattaa...

ja myös meidän keittiön ja kodinhoitohuoneen laattaa, mutta sitä ei saanut enää.

 

 Musta olisi varmaan valittu, jos olisi löytynyt JUST semmoinen oikeanlainen graniittinen.

Kuviolaatta olisi valittu, jos olisivat vastanneet viesteihin Saksasta tai Ruotsista, eikä ko. malli olisi a) Suomessa maksanut tuhottomasti ja b) ollut toisesta paikasta loppu ja tulee "joskus" varastoon.

Näin ollen valittiin tämä.

Se on oikeasti luonnonvalossa valkoinen, nyt se on semmoinen vaalean harmaa.

Ja se vaan on. 

 Hämmentävää miten vähän tunteita voi olla yhtä lattiaa kohtaan, 

jota kuitenkin on odotettu ihan riittävän kauan.

Onneksi lattiavalinnat olivat tämän huoneiston osalta tässä.

Olohuone on remontoimatta ja sinne tulee jokatapauksessa lankkulattia-

joka herättää vain positiivisia tunteita. Aina.