keskiviikko 21. elokuuta 2013

Haaveita evakossa.

 Ajeltiin eilen Pikku-Ruusan kanssa remonttievakkoon. 
Automatkalla mietin, että kuun vaihteessa tulee kuluneeksi neljä- 4- vuotta siitä, kun muutettiin tänne.

Neljä vuotta.
Remonttia.

Huh.
Ollaan asuttu talossa koko ajan, siirrytty huoneesta toiseen.
Mies on tehnyt kaiken- IHAN KAIKEN- 
yksin.
Toki olen auttanut, mutta vähissä on osuuteni kuitenkin.
Välillä on käynyt apumiestä paikalla, mutta harvakseltaan.


Nyt edessä on olohuoneen ikkunoiden ja oven vaihto.

Tässä olohuoneessa on siis asuttu neljä vuotta. 
Ensin siellä oli sänky-se oli makuuhuone.
Sitten siellä toimi keittiö. 
Oli se välillä ruokailutilakin, mutta nyt..
 

 ..se on muovitettu keskeltä kahtia.
Myös tuo vasemmalla näkyvä ikkuna menee vaihtoon, mutta se on helpompi homma.
 
Olohuoneen toinen osa on TÄYNNÄ tavaraa.
Sitä se on tosin ollut jotain vuoden muutenkin.


 Homma näyttää ulkoa tältä.
Tuo ovi aukesi eilen ensimmäisen kerran.
Pian se siitä lähtee, samoin kuin ikkunakin.


Mutta sitä ennen on ihan VALTAVASTI hommaa.
Ovi siirretään tuonne vasempaan reunaan, siihen tulee leveämpi ovi ja pienempi ikkuna. 
On siis tiedossa piikkausta, purkua, valamista...

Mitä kaikkea.

Joskus siitä sitten pääsee terassille.

Eilen ajellessa mietin, että tämä voisi jo loppua.
Olisipa niiiin paljon rahaa, että antaisi avaimet jollekin ja sanoisi, että "tee sinä, me painutaan lomalle". 
Ottaisi ukon ja lapsen kainaloon ja lorvisi jossain sen ajan, että voisi tulla valmiiseen kotiin.
Ainakin mies olisi sen ansainnut,
mutta varmasti me tytötkin.

Lienee selvää, että välillä iskee heikko hetki.

 Sillon on siirrettävä ajatukset seuraavalle tasolle, mulla se on
"Sitku"-taso.

Sitku tuo on valmis, päästään vessan remontti viemään loppuun.
Sitku se on valmis, päästään remontoimaan olohuone.
Sitku se on valmis, meillä on ihanat lautalattiat, takka, sohva ja matot lattialla.

Sitku ne on tehty, meillä voi ihan oikeesti sisustaa..
Ihanaa.
 
 Tämä tilanne ja Sitku-tasolla piipahdus viritti tarpeen kuvata jotain kivaa ja valmista.
Ihan tavallisia asioita.
 







Nytku ollaan tässä tilanteessa, ei auta kun porskuttaa eteenpäin ja haaveilla valmiista.

Varmaa on se, että valmista tulee (sitku tulee).
Ja hyvää.

Nautinnollisia syksypäiviä! 


7 kommenttia:

  1. Aivan taatusti tulee hyvää, Jenni!

    Tsemppiä vain teille kaikille.

    VastaaPoista
  2. Täytyy ihan nostaa hattua. Meillä on ollut remontti neljä kuukautta ja olen täysin kypsä. Niin kypsä ettei tosikaan. Joka nurkassa on jotain maalipönttöjä ja helkutin telanraatoja. Muutenkin sotku on niin silmiä hivelevä ettei töistä huvita kotiin lähteä. Ja se on jo aika hyvin se. Mutta lopussa se kiitos seisoo, viikonloppuna pääsee jo järjestelemään uutta olkkaria. Tosin pikkuisen on vielä yläkerta kesken.... ja en tiedä valmistuuko edes jouluksi. Mutta tässä vaiheessa en enää edes välitä.

    Tsemppiä teille!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!
      Ehkä mä taidan olla jo ylittänyt sen kipurajan, kun homma on koko ajan vaiheessa. :D
      Teillä on kiva viikonloppu, kun pääsette laittelemaan..

      Mulla odottelee edelleen astioita pahvilaatikossa (pakattu silloin muuton aikaan..) ja kaikki sisustusjutut tietysti myös..

      Mä toivoin pukilta, että jouluna 2014 mulla olisi olohuone. Täksi jouluksi toivoin vain kylpytakkia... ;)

      Poista
  3. Kuulostaa kovin tutulta....meillä on remppaa tehty vielä vähän pidempään, toki siis rakennettu uutta osaakin. Mies käy töis ja sit vielä tekee muita hommia...ja tää projekti vaan venyy.
    Mutta hitaasti hyvä tulee, monta suunniteltua juttua on muuttunut matkan varrella, arvioisin et niistä on tullu parempia, kun on joutunu vähän pidempään pohtia. Mut on tää koetellu hermoja!!
    Tsemppiä sinne!
    -k-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän se on,kun työt haittaa harrastusta ;) Meillä mies tekee tätä samaa myös päivät, että saa rahaa jatkaakseen tätä illat :D
      Monta suunnitelmaa on meilläkin mennyt uusiksi, hyvä niin!
      Aina on aloitettu jollain suunnitelmalla, mutta muistaakseni yksikään ensimmäinen suunnitelma ei ole toteutunut!
      Hermoja tämä totisesti koettelee, ehkä tällä on jokin tarkoitus.... ;)

      Tsemppiä teillekin! :)

      Poista
  4. Hei hou, meillä on rempattu jo viisi vuotta eikä loppua näy... Kyllä välillä kieltämättä vähän kyrsii, mutta minkäs teet. Samaa haaveilen; rahaa ja joku tekemään... koska meilläkin tekee mies suurimman osan. Ulkovuori on viimeistä pätkää vaille valmis jo (tämän kesän homma, se viimeinen pätkä siis... aiempiin seiniin onkin menny vissiin jo kaksi kesää), sit olis parit katot vaihdettava vielä (yhden kesän homma) ja sitten olis alakerran lattioiden avaus ja uusiminen ja siinä samalla keittiön ja ruokahuoneen ja olkkarin väliseinien purku ja tukeminen (tarkoituksena saada yksi avara iso tila) ja uunien (2kpl) purku ja yhden uuden tekeminen vähän eri kohtaan ja tietenkin sitten keittiön uusiminen samalla, kun vaan keksis miten... Terassi odottaa hetkeä jolloin olisi aikaa/intoa/rahaa tehdä se (siis alusta alkaen, nyt ei ole terassia olemassakaan). Pihaa ei ole laitettu yhtään...

    Jaksaa, jaksaa.... no ihan aina ei kyllä jaksais, mutta kun ei tässä muukaan auta. Tsemppiä siis sulle ja mulle ja muillekin ikuisuus-remppaajille!

    VastaaPoista